Kaikki oikein

 

Elämä suistui raiteilleen.

Rakenteet murtuivat paikoilleen.

Mieli järkkyi hereille.

Minä en olisi millään suostunut.

Tumma päivä

Mustina päivinä, mustina
hengitä, hengitä
hengitä
hengitä, älä muuta.

Muuta ei tarvitse.
Ei tarvitse mitään muuta.
Pysyä olemassa,
valmiina vaaleampiin päiviin.

Sinä selviät kyllä.
Hengitä.

Kommunikaatio

Eräänä päivänä sanoin
kiireen keskellä rakas
ja luulit että halusin
vara-avaimeni takas.

Tummuit ja luisuit
hiekkana sormien lomaan,
rakoihin joihin en yltänyt.

Yritin paikata sanomalla kiireesti kulta,
mutta sinä luulit että
olin kaivanut pyssyni kätköistä
ja huusin jo tulta!  

Irvistit rumasti ennen kuin menit pois
ja heitit sotakirveellä perään
ja se tosiaan satutti nilkkaan.

Oman onnensa seppä

Minä olen kasvanut ehjemmäksi kuin ennen.
Vihdoinkin oman muotoisekseni,
kokonaan itseni kokoiseksi.
Minä olen alkanut puhua ääneen.
Ihan omalla äänelläni
ja täyttämään tilaa.
En minä enää kyyristele varjoissa,
toivo toisesta pelastajaa
tai onnelleni seppää.

Mutta sinulle minun tuoksustani on tullut haju
ja äänestäni melu ja rajoistani kulma johon kolautat kyynärpääsi.
Minä olen mielestäsi epäkunnossa ja väärän muotoinen koska osun ikävästi tiellesi.
Mutta voi kuinka riemullista on olla itsensä muotoinen, oman onnensa seppä.
Ei kiristä mikään reuna tai sauma eikä tarvitse enää syyttää ketään.
En aio kutistua.

Päättymätön seikkailu

Minä seilasin purteni ulapalle

jonka nimi oli seikkailu.

Innosta kiiluvin silmin,

koska tylsänä avautui auringonlasku

jonka nimi oli tavallinen.

Mietin onko aurinkoa enää,

täällä,

seikkailussa jonka nimi on tavallinen.

Joinakin päivinä päättymättömät myrskyt.

Joillakin merillä loputtomat taivaanrannat.

Joidenkin metsien puut uudelleen kaatuvat

vain noustakseen tulevaan tuuleen.

Varma. Harha. Kivuton.

Päivä jona päättyy päättymätön.

Martta

Martta pikkuinen emäntä

yhtä pitkä kuin leveä

kauniina päivänä yllättää

ja alkaa nurkkia mylläämään.

Minä sanoin sille kauniisti

että ajattelin Bouillabaissea lounaaksi

mutta Martta jo muikkuja paisteli

ja kaikki mitä suunnittelin

oli siitä hetkestä saakka sekaisin.

En koskaan edes kysynyt

mistä oli elämääni ilmestynyt.

Hyörivä pyörivä tuulispää,

eräänä päivänä huomasin

etten häntä enää nää.

Onni

Onni on omassa kotona.

Pirtin pöydällä istumassa.

Räntäsateessa juoksemassa.

Saunan takana vuolemassa.

Onni on omassa kotona.

Viime viikon lakanoissa.

Lattialautojen narinoissa.

Sateisissa ikkunoissa.

Onko onni kotona?

-On se vaan juu.