lauantai 23. huhtikuuta 2016

Martta

Martta pikkuinen emäntä
yhtä pitkä kuin leveä
kauniina päivänä yllättää
ja alkaa nurkkia mylläämään.

Minä sanoin sille kauniisti
että ajattelin Bouillabaissea lounaaksi
mutta Martta jo muikkuja paisteli
ja kaikki mitä suunnittelin
oli siitä hetkestä saakka sekaisin.

En koskaan edes kysynyt
mistä oli elämääni ilmestynyt.
Hyörivä pyörivä tuulispää,
eräänä päivänä huomasin
etten häntä enää nää.


2 kommenttia:

  1. Q: Onpa hauska runo. Olisi myös hauska tietää, kuka on innoittanut tämän runon syntymään.

    VastaaPoista