maanantai 2. helmikuuta 2015

Harakan siivillä


Harakan siivillä lennän,
allin siivillä,
heinäsirkan siivillä.
Läpi tuulisen arkisen maan.

Missä ovat kotkan siivet?
Missä perhosen siivet?
Missä kauan kaivatut enkelin siivet?
Poissa juhlava arvokkuus.

Rapatassu räntäkorva,
pikipöksy pihkahousu,
harmaja mieli harmaita hiuksia kasvaa.
Harmaja tuhkainen mieli

Kovan alastoman selkänsä on tuulelle kääntänyt.
Jäykät kasvonsa katseilta peittänyt.
Sydämen, purrun ja paleltuneen
nyrkkinsä alle kätkenyt.

Tule voima takaisin minuun!
Tule näkö, tule kuulo, tule henki,
näytä sen polun pää joka vie pois menneiden soilta
vie kalliolle minun jalkani keinuvat.


kirj. huom. Kaikenlaisille fiiliksille on aikansa ja paikkansa. Olkoon maailma silti iloinen paikka tänäänkin, tälläkin viikolla ja jokaisella pilvellä hopeareunus!

2 kommenttia:

  1. Aloitin tämän onnellisen aamun lukemamalla miehelle ääneen sinun runojasi.
    Tämä rukous tuntui ajankohtaiselta.
    Ääneen luettuna kaikki alkaaelää vielä uudella tavalla, sanojen poljento...
    Kiitos!

    VastaaPoista