Yleisön iloksi ja kiusaksi yksi ''kotimaankielinen'' runo.
Vasttuuttomia
ipanoeta,
ukkoja
ja eokkoloeta,
ka
niitä on monta mualimassa
eevät
kae tiijä paremmasta.
Elämästä
jossa suora on selekä,
jossa
peelliin ee katsoa pelekee.
Heelle
sanon vuan yhen jutun,
menkkee
poes minun tieltä
ja
jokkaesen minun tutun.
Menkkee
jonnehii hoploppiin
minne
tuommonen reotominen soppii.
Mutta
jos tahotte oppia immeisiksi,
olokkee
sitten ja oppikkee siksi.
Onko Täti-P tyytyväinen?
VastaaPoistaAuts... Pohjanmaalla asuvana teki suorastaan pahaa lukea. Toisaalta, muuttaisin Pohjanmaalta riemusta kiljuen jos saisin tilaisuuden. Muuttaisin Karjalaan. Runohan oli hienosti kiännetty ja hiukan viännetty.
VastaaPoistaPieni pahoinvointi tässä tilanteessa on täysin ymmärrettävää. :)
PoistaTäällä taas tämän runon lukeminen sen kun lisää hyvinvointia joka kerta enemmän :D Asiallinen! Edelleen.
VastaaPoista:)
PoistaMuhhahhah haa! Oi armas savonmua!
VastaaPoistaSydämen kieli, vai onko? En oikein osaa päättää, herättää hiukan ristiriitaisia tunteita.
PoistaQ: Minulle savolaesena tämän runon lukeminen tuottaa pelekkee illoo ihan syvänjuurija myöten. Ja varsinnii nuo kaksi viimmestä rivijä on kun timantti kaeken piälle.
VastaaPoistaTaitaa vallita savolaisten ylivalta tässä blogissa..
Poista