Tie jota en tahtonut

Jylhäkallio,

villituuli,

kotilauma aina sotajalalla

ja aina toistensa puolella.

Hyvätuuli,

turva,

suoja ja tarkoitus,

yhteinen köysi,

tulenkeksijät lämpöä pitämässä.

Kiidän vinoon tuosta kuvasta,

kiidän ohi,

peruuttamattomasti ja vauhdilla ohi,

en löydä pysäytysnappia,

yritän huutaa,

ei kuulu kuin pieni pihinän kaltainen kuiske

'minä olisin jäänyt tuolla pysäkillä,

ehdinkö vielä..'

Katson ympärilleni,

kohtalolla ei ole korvia,

minua lennetään tuntemattomaan tarkoitukseen,

toiseen elämään,

valitsemattomaani.

Minä tärisen hädästä silmät kiinni,

minä en uskalla nähdä uutta tietä,

viikon päästä voisin vaihvihkaa kurkistaa.

Samassa kaiutin särähtää,

'Vaihtopysäkki,

kaikki poistuvat,

aikaa kaksi sekunttia.'