sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kun äiti ei voi olla isä

Olet maailmani pumpulitukka!
Minä kaikkesi tuiki tarpeellinen.
Turva ja välttämätön,
niinkuin suuret karvaiset kädet
yli vaarojen kantavat.

Mutta minun käteni ovat niin
kovin pienet ja kaljut,
riittämättömyyteni rannaton.
Minä osaan vain puhaltaa haavoihin
ja pyyhkiä kyyneleitä.


Hyvää äitienpäivää sinulle joka olet äiti, henkinen tai fyysinen, ehkä molempia. Mitä oletkin se kuitenkin riittää, koska olet ainutlaatuinen omalla paikallasi.

2 kommenttia:

  1. Q: Tosi koskettava runo. Äidin riittämättömyyden kokemista ja taistelua. Niin inhimillistä. Uskon kuitenkin todellisuuden olevan paljon lohdullisempi eli niin, että mitä äidillä äitinä on lapselle antaa, se riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, yhden ihmisen panos yhdeltä ihmiseltä on riitettävä, muutenhan tilanne on mahdoton. Onneksi inhimillisyys ja epätäydellisyys on sallittua, jopa vanhemmuudessa.

      Poista