lauantai 23. toukokuuta 2015

Ymmällinen

Kröhöm kröhöm höm
Etenen väistäen
ymmärrä mitään en
siispä vaikenen.
Sieluni musta on
otsani onneton
virteni levoton
Kröhöm.

Tahtoisin tavoittaa taivaalta tuulen,
tahtoisin että taas laulua kuulen,
vaan pelko jäykisti valkoisen huulen
ja hiljensi sydämen.

Ja silti huomiseen matkalla mieleni on,
vaikka se vielä on tuntematon
ja kohtalon hallinta mahdoton,
on elämä arvaamaton.

2 kommenttia:

  1. Q: Onpa "hauska" nimi runolla, tarkoitan siis erikoinen, persoonallinen, hyvällä tavalla kuvaava... Ja runon ulkoinen muoto ja asettelu jälleen vertaansa vailla. Runon sisällöstä arvelen, että melkoisesti siinä on nykyisin useahkosti kokemiasi tuntoja, niitä aitoja tunnetiloja, jotka vilkahtelevat siellä perustaltaan onnellisten tunnetilojen välissä, koska elämää ei voi hallita ja koska elämä yllättää. Sitä rukoilen, että elämä saisi Sinua yllättää parhaalla mahdollisella tavalla, yltiöpositiivisesti.

    VastaaPoista